lauantai 16. kesäkuuta 2018

KESÄN VÄRJÄYSKURSSIN SATOA


"Onni on osinkoa hiestä. Mitä enemmän hikoilet, sitä onnekkaammaksi tulet."
 - Ray Kroc (1902-1984)




Olin taas viime viikolla Valkeakoski-Opiston värjäyskurssilla, jossa pääsi leikkimään väreillä ja sai kokeilla erilaisia värjäysmenetelmiä. Otin kurssin tavoitteeksi oppia uusia tekniikoita ja värjätä itselleni kankaita, joista voisin ommella itselleni mekon. Olen haastanut itseni, että tämän kesän aikana opettelen ompelemaan vaatteita ja minulla on jo muutama tunikamallikin mietittynä, mutta kankaan puuttuivat. Tämä asia ratkesi kolmen päivän intensiivisellä värjäyskurssilla, jossa värjättiin, painettiin ja kuvioitiin. Nyt minulla yksi jos toinenkin upea mekkokangas odottamassa ompelijaa.


RESERVI


Ihastuin tähän tekniikkaan viime kesänä ja halusin tänä vuonna kokeilla sitä. Minulla oli valkoinen pellavakangas, jonka värjäsin ensin reaktiiviväreillä aniliininpunaiseksi ja kiinnitin värin. Seuraavana päivänä maalasin kankaan reaktiivipainopastalla tummanvioletiksi. Yritin sutia värin suurella sudilla mahdollisimman epätasaisesti, jotta pinta olisi elävä. Kun painopasta oli kuivunut, painoin siihen kuvioita kirkkaalla painopastalla, johon oli sekoitettu sitruunahappoa. Löysin luokasta seulan, jossa oli vanha kirje. Vanhassa ruotsinkielisessä kirjeessä lahjoitetaan Voipaala. Harmikseni en muista koko tarinaa, enkä löytänyt äsken Facebookista seulan omistajaa, että olisin voinut tarkistaa sen.


Kun sitruunahappopainatus oli kuivunut, kangas höyrytettiin, jolloin reaktiivipainopasta kiinnittyi kankaaseen muihin kohtiin paitsi niihin, mihin olin painanut sitruunahappoa. Niistä kohdin väri lähti huuhtelussa ja painokuvio paljastui pohjakankaan eli aniliinin värisenä. Eikö olekin ihan mieletön! Tästä teen itselleni tunikan tai mekon!
  



KUVIOVÄRJÄYS



Toisesta pellavakankaasta sidoin suuren mytyn, jonka värjäsin reaktiiviväreillä kattilassa. Vettä laitoin niin vähän, että se juuri ja juuri peitti kankaan. Kankaan sävykirjo on mahtava, mutta olisin halunnut selvemmät värierot. Siinä on nyt hallitsevana värinä vihreä, kun käyttämäni keltainen ja turkoosi sekoittuivat, eikä siinä näy ollenkaan valkoista, jota olisin toivonut vähän. Pidän kankaasta ja ajattelin tehdä siitäkin mekon tai tunikan, mutta olen kahden vaiheilla, että lähteekö tämä sittenkin vielä jatkokäsiteltäväksi. Siihen voisi tehdä vielä saman käsittelyn kuin tein yllä olevaan kankaaseen.




ITAJIME KYYPPIVÄRJÄYS


Opettajalla oli kyyppivärejä ja tein niillä itajimen. Kyyppivärjäys oli mielenkiintoinen kokeilu, koska siinä vain kastetaan kankaat hetkeksi väriin ja värit alkavat kehittyä vasta kun ne pääsevät huoneilmaan. Värien vahvuuteen vaikutti liemen vahvuuden lisäksi se, että miten kauan työtä piti liemessä. Tässä oli niin rajut kemikaalit, että opettaja sekoitti värit ja oppilaat vain värjäsivät. Itse pidän näistä hempeistä pastellisävyistä paljon ja toivoisin, että oppisin sekoittamaan näitä muillakin aineilla!




KANKAAN MARMOROINTI


Sain kokeilla myös puuvillakankaan marmorointa. Matalaan astiaan levitettiin ohut kerros liisterivesiseosta ja siihen tiputeltiin silkkivärejä, jotka lopuksi levitettiin. Liisterin päälle laskettiin tasaisesti kangas, johon värit tarttuivat ja kuvioivat sen hyvin mielenkiintoisesti. Minun piti kokeilla tätä vielä toisenkin kerran, mutta se jäi. Tästä kankaan palasta ajattelin ommella kansion päälliset tai kenties vähän isomman projektipussukan?





KYLMÄVÄRJÄTYT LANGAT


Mukanani oli muutama vyyhti kellarissa sotkeutunutta puuvillalankaa, jotka värjäsin jälkiliemillä ja toisen värjärin jämäturkoosilla. Laitoin väriä vain sinne tänne, enkä koskenut enää sen jälkeen lankoihin, jotta saan epätasaisen värin. Langat värjäytyivät kylmävärjäyksessä yön yli, mutta niistä lähti kaikki muut värit pois paitsi turkoosit. Olin pessyt langat eli niissä ei pitäsi olla mitään kaupan käsittelyaineita, enkä ymmärrä miksi jälkivärit eivät tarttuneet, koska mm. viime joulun kangaskassit olen värjännyt yksillä liemillä (löydät kassit täältä). Näistä langoista ajattelin kutoa juhannuksena pienen olkalaukun tai tyynynpäällisen. Minulla on puissa ruusukasloimikin sitä varten valmiina.





AURINKOVÄRJÄYS


Sokerina pohjalla on aurinkovärjäykseni. Tämä oli yksi ennakkoon suunnittelemista tekniikoista, jonka halusin oppia. Maalasin telalla kastellulle vanhalle lakanakankaalle ruiskuemulsiota, johon olin sekoittanut pigmenttiväriä. Tein sormin kankaalle muutamia ryppyjä ja asettelin päälle ruusunlehtiä. Kävin pihistämässä naapurin kiposta vähän keltaista väriä, jota sutaisin sinne tänne ja jätin kankaan yöksi pöydälle. Itku meinasi aamulla päästä kun näin, miten upea kankaasta tuli! Rakastan erityisesti noita ryppyjä, joita en olisi osannut tehdä ilman vieruskaverini neuvontaa. Ruiskuemulsiota löytyy ainakin Emotuotannon verkkokaupasta ja mieleni tekisi tilata sitä talven varalle, sillä tämä oli niin siisti tekniikka, että sitä voisi harjoitella kotonakin ja aurinkoahan tämä tekniikka ei nimestään huolimatta tarvitse.



10 kommenttia:

  1. Oi miten ihania olet saanut aikaan! Taas tekis mieli kokeilla näitä kaikkia ja etenkin nyt tuota aurinkovärjäystä. Kunhan nyt vain kerkeis. Mutta siis onnea ja on tämä värjäys vaan niin ihanaa puuhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo aurinkovärjäys oli kyl aivan mielettömän hienoa oppia! Itse innostuin sen helppoudesta ja siisteydestä, kun siinä ei tarvinut lutrata vedellä tai keitellä värejä. Kunhan ehdin, niin ostan siihen tarvittavat aineet itselleni kotiin =)

      Poista
  2. Vau, upeita värjäyksiä olet saanut aikaiseksi! Noista on varmasti mukava ommella sitten lopulliset tuotteet. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Se ompelu jännittää kyl paljon, kun en ole ommellut vaatteita pariinkymmeneen vuoteen. Onneksi kankaat ovat sen verran isoja, ettei haittaa vaikka vähän menisi pieleen =)

      Poista
  3. Wau, upeita värjäyksiä! :) Tuo vihreä-turkoosi kangas on ihana, tulee mieleen ihan meri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Se kangas on vähän niinkuin mustetahratesti, kun siitä tulee ihmisillä eri asiat mieleen. Itselleni tulee sinisestä kuviosta mieleen linnunrata =)

      Poista
  4. Ompa mukavan monipuolinen kurssi. Tuollaisesta tykkäisin minäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli! Tämä on hieno kurssi, kun joka kerta opin uutta tekemällä ja näkemällä muiden värjäyksiä. Tiedän taas jo, että mitä teen ensi vuonna. Tämä värjäyskurssi on myös ensi kesänä ja suosittelen osallistumaan. Meillä on kahtena vuonna ollut vähän pidempääkin oppilaita =)

      Poista