"Aikuiset eivät koskaan ymmärrä mitään, eivätkä lapset jatkuvasti jaksa selittää heille asioita."
- Antoine de Saint-Exupéry
Lehtikasa ja lapsen riemu. Miksi minä en kieri lehtien seassa ja kilju onnesta? Miksi minä en heittele niitä ympärilleni ja tanssi lehtisateessa? Miksi en osaa iloita lapsen tavoin pienistä yksinkertaisista asioista kuten lehtikasasta? Minne se lapsi minussa on karannut? Nyt ymmärrän miksi Peter Pan ei halunnut kasvaa aikuiseksi. En minäkään enää haluaisi! Mukavaa alkanutta viikkoa.
Täytyy tunnustaa, että itse vielä saatan lehtikasassa remutakin, jos siltä tuntuu. :') Elämää ei voi ottaa niin vakavasti... ;) Ihania pieniä (suuria!) iloja.
VastaaPoistaIhanaa ♥ Älä vain lopeta sitä ♥ Mun tuurilla saisin koiran kakat päälleni, jos menisin remuamaan lehtien sekaan =)
PoistaOi tuota riemua, voi kun itse vielä pystys tuohon.
VastaaPoistaNo niinpä! Onneksi saan osallistua tuohon hauskanpitoon katselemalla pienen miehen riemua. Ei tuota vakavana voinut katsella =)
PoistaMinä riehaannuin koulun pihalla kuljeksimaan lehtikasoissa ja saatoinpa vähän heitelläkin vaahteranlehtiä. Yksi opettaja tuli sanomaan, että kouluisäntä ei kyllä tykkää tuosta.
VastaaPoistaNooo, onneksi vieressä on metsä eikä kouluisäntiä :D
Ihana kuulla ♥ Tänä syksynä oli kyl upean keltaiset vaahteranlehdet! Meidän pihassa ei niitä ole, mutta kauppareissulla saadaan melko monen ohi kulkea ja oon niitä innostunut potkiin, mutta toistaiseksi oon jättänyt niissä riekkumisen jälkikasvulle =)
Poista