Vouvray
Vouvrayta |
Katukuvaa Vouvrayssa |
Majatalomme La Rocheliere |
Majatalon uima-altaalta oli melko hulpeat maisemat. |
Majatalon keittiössä. Lounaana ilmeisesti mozzarellasalaattia. |
Palautettuamme vuokra-automme Pariisin lentokentälle, matkustimme luotijunalla Toursiin, jossa hyppäsimme taksin kyytiin ja ajelimme pieneen Vouvrayn kylään. Olimme varanneet muutamaksi päiväksi huoneen La Rocheliere nimisestä majatalosta. Ennen matkaa googletimme majataloja Ranskassa ja saimme osumaksi suomalaisen Anneli Tulkin pitämän majatalon pienen pienessä kylässä Loiren laaksossa. Osuimme napakymppiin! Olimme löytäneet paratiisin! En tiedä kauniimpaa ja ihanampaa paikkaa kuin Vouvrayn kylä pienine, kapeine katuineen, jotka mutkittelivat vanhojen asuintalojen välissä.
Aamulla heräsimme majatalomme vieressä olevan vanhan kirkon kellojen kuminaan ja söimme ranskalaisen aamiaisen muiden vieraiden kanssa majatalon alakerrassa. Päivät lipuivat rauhallisesti pienessä uinuvassa kylässä. Tutustuimme läheisiin viinitiloihin ja vierailimme viinimuseossa. Kävelimme leppoisia iltapäiväkävelyitä ja uimme majatalon uima-altaalla. Toisaalta olimme hieman jumissa ilman autoa pienessä kylässä keskellä Ranskan maaseutua, mutta omalla tavallaan olimme vapaita kuin taivaan linnut tekemään mitä halusimme. Saimme kummatkin osallistua viininmaistajaisiin eikä meidän tarvinnut arpoa kumpi olisi maistelematta ja ajaisi takaisin majapaikkaamme. Meillä ei ollut suunnitelmia eikä aikatauluja. Me ihan oikeasti lomailimme!
Viinitilalla tutustumassa viinin valmistamiseen. |
Pullo poikineen. |
Kävelyllä eksyimme Vouvrayn hautausmaahan. |
Chenonceaun linna |
Linnan labyrintti |
Yhtenä päivänä hyppäsimme paikallisen linja-auton kyytiin ja huristelimme Toursiin. Söimme hyvin, pistäydyimme torilla ja katselimme kaupunkia. Kävimme tutustumassa Chenonceaun linnaan. 1500-luvulla rakennettu linna oli kuin Prinsessa Ruususen linna joen päällä. Kiersimme linnan puutarhassa ja seikkailimme muiden lasten kanssa linnan labyrintissa. Mieheni onneksi jouduin tyytymään yhteen linnaan. Mikäli meillä olisi ollut auto, olisin varmasti vaatinut kiertämään useammassakin.
Majatalon omistaja oli niin ystävällinen, että saimme käyttää majatalon keittiötä ja valmistimmekin osan ruuistamme itse. Maistuvan illallisen söimme kuitenkin lähes poikkeuksetta paikallisessa ravintolassa, joka oli aina aivan täynnä. Mieheni maisteli ankan maksaa ja minä herkuttelin kaloilla.
Valitettavasti aikamme Vouvreyssä kuitenkin loppui ja meidän oli pakattava laukkumme ja suunnata kohti Pariisia. Vouvray on paratiisi, jonne toivon pääseväni vielä joskus. Voisin vaikka muuttaa sinne! Viettäisin siellä mieluusti enemmänkin aikaa ilman aikatauluja, ilman kiireitä, nauttien vain kauniista Ranskan maaseudusta. Voin lämpimästi suositella La Rochelieren majataloa kaikille!
Ihan huikeita matkakuvia tullu blogi täyteen, nää sun juttus ei helpota tätä mun matkakuumetta kyllä yhtään! ;)
VastaaPoistaJos lohduttaa, niin näiden kirjoittaminen on ihan tuskaa! Jokaisen jutun jälkeen juoksen kinuaan miestä reissuun =) Matkakuume on katala tauti, siihen ei auta mikään muu kuin matkustaminen =)
Poista