Kehruuta ja virkkausta LankaRiehassa

Minna kehrää lankaa Helmi-koiran karvasta.

Vasemman puoleiset koiran karvasta kehrättyä lankaa ja muut lampaan villasta.

Merinoa ja kotimaista angoraa karstattavana.

Sähkörukissa merinoa ja angoraa.

Minna Backman ja Molla Mills

Tämä postaus on taas täynnä kuvia, mutta en vain yksinkertaisesti pystynyt karsimaan niitä enempää. Niin paljon on näytettävää. Kävin perjantaina ihastelemassa lankoja Toikan LankaRiehassa. Toika on 115-vuotias Akaalainen perheyritys, jonka valikoimasta löytyy lankojen ja kuteiden lisäksi käsityötarvikkeita kangaspuista virkkuukoukkuihin. Paikalla oli myös Virkkuri-kirjoistaan tuttu Molla Mills sekä käsityöläinen Minna Backman. Minun piti vain pikaisesti käydä lankakaupassa ja kiertää sen jälkeen paikalliset kirppikset läpi, mutta huomaamattani istuin lankakaupassa yli kolme tuntia. Hyvässä seurassa ajankulu katosi täysin.

LankaRiehassa pääsi äänestämään paikallislehden järjestämän villasukkakilpailun komeinta sukkaparia ja Minna Backman esitteli kehruuta. Hän kehräsi sähkörukilla uniikkeja pätkävärjättyjä lankoja merinovillasta ja angorasta. Helmi-nimisen mittelspitzin karvoista syntyi poljettavalla rukilla helmilankaa. Innostuin Minnan näytöksestä sen verran paljon, että odottelen hänen viestiään seuraavasta kehruukurssista ja ihastuin koirankarvalangasta niin paljon, että ystäväni pääsee keräämään koiransa karvat talteen.

Molla Millsin Virkkuri-kirjat ovat olleet jo pitkään toivelistallani, joten ostin kotiinviemisiksi niistä toisen. Ajattelin, että ostamalla yhden kirjan kerralla, pystyn paneutumaan siihen huolellisemmin. Kunhan saan kesken olevan torkkupeiton käsistäni, lupaan viettää ainakin yhden illan kirjan parissa ja tutustua siihen ihan rauhassa. Lankariehan tarjoukset olivat sen verran hyviä, että ostin myös muutaman kerän ihanaa puuvillalankaa ja merinovillaa. Merinon ostin lahjaksi, mutta tekeekö yhdestä 50 g vyyhdistä mitään? Pitääkö minun lähteä uudelleen lankaostoksille?