Virkattua siksakkia

Ommellessani viime kesänä lastenvaunuja lupasin itselleni, että jos vaunut onnistuvat ajoissa ja pääsemme poikien kanssa markkinoille, teen hieman isomman hyväntekeväisyystyön. Kylässämme on yhdistys, jossa on vuoden ajan kudottu sukkia ja vilttejä paikallisiin vanhainkoteihin. Koska puikot eivät pysy kädessäni, ajattelin osallistua talkoisiin virkatulla torkkupeitolla, mutta huomaamattani vierähti puoli vuotta ennen kuin pääsin peiton kimppuun. 

Jostain syystä minulle oli itsestään selvää, että teen peiton siksak-kuviolla ja siitä tulee vihreäsävyinen. En ole aikaisemmin virkannut siksakia, mutta onneksi löysin virkkauskirjastani siihen hyvät ohjeet. Lankoina käytän taas tuttua ja turvallista Novitan seiskaveikkaa. Peitossa on neljää eri väriä, joista vaaleampi vihreä uhkasi loppua kesken ja vasta viidennestä kaupasta löysin sitä lisää. Olen virkannut peittoa samanlaisella bambukoukulla, joita on tällä hetkellä arvottavanakin. Olen pitänyt koukusta, vaikka välillä se tuntuu yhä avaavan lankaa, mutta epäilen, että virkkaan silloin liian löysiä silmukoita.

Tästä on tulossa oikea onnen peitto, sillä sen teko on ollut aivan ihanaa! Pitkien pylväsrivien ja ihanan keväisten värien vuoksi virkkaus on ollut rentouttavaa ja olen päättänyt, etten peittoa tehdessä stressaa enkä hätäile. Nautin joka hetkestä. Virkatessa ei ole tarvinnut laskea silmukoita, vaan olen saanut antaa vain käsieni tehdä työtään ja mieleni on vaeltanut omia teitään. Alku oli kuitenkin hieman kankeaa. Kaksi ensimmäistä päivää virkkasin ja purin peittoa, saaden vain muutaman kerroksen tehtyä. Hieman olen synttärijärjestelyiden vuoksi jäljessä eikä viltti ihan valmistu tämän kuun loppuun mennessä. Yhden kerroksen virkkauksessa menee puolisen tuntia ja olen ottanut tavoitteekseni tehdä neljä kerrosta päivässä. Nyt kun olen pari viikkoa pakertanut peiton kimpussa, taidan olla puolessa välissä.

Lankalaihikselleni kuuluu todella surkeaa. En ole tennariprojektin jälkeen tehnyt muuta lankatyötä kuin tätä ja sen sijaan, että tuhoaisin varastolankojani, olen ostanut peittoa varten 900 grammaa lisää lankaa. Lisäksi etsiessäni vihreää lankaa, löysin turkoosia seiskaveikkaa (luulin, ettei sitä enää saa mistään) ja ostin sitä varastoon neljä kerää (600g). Lisäksi lankakeiju on tuonut minulle 450 grammaa muita lankoja. Lankalaihikseni on tainnut muuttua pahemman luokan lankahamstraukseksi.