torstai 16. huhtikuuta 2015

Bannerikuvauksia ja arvonnan voittajat











Mitäs sanotte blogini uudesta bannerista? Banneri on siis tuo blogini ylälaidassa oleva iso kuva. Eikö ole aika kiva? Meillä oli maanantai-iltana bannerikuvaukset JLindfors | Photographyn kotistudiolla ja heiluin kuvaajan iloksi paikan päällä oman kamerani kanssa.  Kiltisti kuvaajani kuunteli, kun pari tuntia selitin hänelle rakkauslangoista, esittelin emaleitani ja höpötin niiden suunnittelijoista. Mikäli hän vielä suostuu emalisulkeisteni jälkeen kuvaamaan juttujani, hänellä luultavimmin on seuraavalla kerralla pelttoorit korviensa suojana.

Halusin, että bannerissa näkyisi blogini aiheet ja aika hyvin siinä mielestäni onnistuin. Olisi ollut hienoa saada kukat omasta pihastamme, mutta tähän vuoden aikaan se oli ihan mahdotonta, sillä meillä kukkii vasta sinivuokot. Olisin halunnut kuvaan kehäkukkia ja päivänkakkaroita, mutta paikallinen kukkakauppias ei sellaisiksi pystynyt muuttumaan. Uskotteko, että hänellä oli hymyssä pidättelemistä, kun tilasin häneltä luonnollisen näköisen, ketokukkamaisen kukkakimpun gerberoista ja krysanteemeista.

Raahasin kuvauksiin korikaupalla pannuja, kulhoja, mukeja ja ison laatikollisen lankoja, kun en oikein osannut päättää mitä kaikkea kuvaan tulisi. Lankakerät ovat aarteitani, joita metsästän kirppiksiltä ja marinoin kaapeissani, kun en raski niitä käyttää. Vanha taulun kehys lojui studion nurkassa ja se otettiin kokeeksi muutamaan viimeiseen kuvaan. Lisäsin Picmonkeyllä blogini nimen kehyksiin ja lopputulos on mielestäni aivan loistava! Blogilleni ei hienompaa banneria olisi voinutkaan saada! Vähän väliä olen avannut blogini ihan vain ihastellakseni bannerikuvaa.

HRVDE:n pääsylippujen arvonta on suoritettu perinteisellä lipukearvonnalla. Arpakulhona toimi mummolan vanha Pehtoori ja esikoisemme toimi taas onnetarena. Pääsyliput messuille voitti: Helly ja tnvkstrm@... Olen jo ollut yhteydessä voittajiin. Lämmin kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja onnea voittajille!


keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

ARVONTA! VOITA PÄÄSYLIPUT HELSINKI RETRO & VINTAGE + DESIGN EXPOON!


Hykertelen onnesta kuin pieni lapsi, sillä on taas sen aika. Reilun viikon päästä eli 18.-19.4.2015 Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään Helsinki Retro & Vintage + Design Expo ja silloin Merikaapelihallin täyttää menneiden vuosikymmenten aarteet. Tapahtuma on ollut kalenterissani merkittynä jo muutaman kuukauden ja nyt pitkä odotukseni palkitaan. Jos tapahtuma ei sano sinulle mitään, käy kurkkaamassa messupostaukseni viime keväältä ja syksyltä. Messut ovat ehdottomasti tutustumisen arvoiset!

Sain arvottavaksi messuille kaksi kahden hengen lippupakettia. Sinulla on mahdollisuus voittaa pääsyliput itsellesi ja ystävällesi kommentoimalla tätä postausta viimeistään keskiviikkona 15.4.2015 klo. 21:00. Arvon pääsyliput torstaina 16.4.2015. Yhden palkinnon arvo on 20 euroa.

Arvonta on kaikille avoin. Ilmoitathan kommentoidessa sähköpostiosoitteesi, jotta voin ottaa yhteyttä. Liput toimitetaan sähköpostitse. Onnea arvontaan!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Käyntikortit vanhoista pelikorteista







Olen huomannut messuja ja romutoreja kierrellessä, että blogillani on ihan hyvä olla omat käyntikortit. On paljon mukavampaa antaa kysyjälle kortti käteen, kuin selittää, että kirjoitan Ihan Oikeaa Blogia, koska blogini nimi on muutaman kerran aiheuttanut hieman erikoisia tilanteita. Tilasin jo viime syksynä Vistaprintiltä käyntikortit, mutta ne eivät oikein tunnu omilta, joten askartelin uudet kortit vanhoista pelikorteista. Ajattelin, että nämä olisivat sellaiset, jotka hieman herättäisivät huomiota ja jäisivät vaikka erilaisuudellaan mieleen. Lisäksi näissä yhdistyy melko näppärästi kierrätys ja itse tekeminen.

Vaapukalle suuri kiitos korteista. Muutaman kuukauden etsimisestä huolimatta, en löytänyt mieluisia vanhoja pelikortteja miltään kirppikseltä. Meillä päin näköjään pelataan vain Pokemonia, Digimonia ja Unoa. Muistin, että kaappieni uumenissa oli tulostettavia tarra-arkkeja, joihin sain kirjoitettua yhteystiedot. Kolmen tunnin etsimisen ja toisen kolmen tunnin tulostuskohdistuksen jälkeen, minulla on muutama uunituore käyntikortti kädessäni. Hieman olen kahden vaiheilla, että pitäisikö minun sittenkin hieman kaventaa kortteja, jotta ne mahtuvat rahapussiin. Hukkuvatkohan ne noin suurina?

Olettehan jo osallistuneet Helsinki Retro & Vintage + Design Expon arvontaan?  


lauantai 11. huhtikuuta 2015

Kevään merkit









 










Ihana, ihana viikonloppu! Sitruunaperhoset lentelevät pihassamme ja 
ampiaiset pörräävät kukissa. Linnut livertää ja ensimmäinen kärpänen eksyi jo surisemaan keittiön ikkunaan. Raparperin päät kurkkii maasta, sinivuokot ja leskenlehdet kukkivat. Aamulla huomasin, että naapurin pihasta on levinnyt takapihallemme krookuksia. 

Torstaina kaadettiin pihakoivu. Itku siinä tuli, kun koivuvanhus kaatui maahan niin että maa vavahteli. Parempihan se on, että puu lepää metsurin toimesta keskellä pihaamme kuin seuraavassa myrskyssä talon päällä. Ukkokulta on pilkkonut sen klapuiksi ja sillä lämmitetään vielä monet saunat. Olemme istuneet terassilla iltapäiväkahvilla ja tänään on vielä luvassa pannukakkukestit. Illalla jatkan taas graffitien virkkausta. Ihanaa kun on kevät ja viikonloppu! Nyt voisi aika pysähtyä hetkeksi.

Leppoisaa sunnuntaita! 

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Hyvä viikko!





Tiesittekö, että ystävät ovat aivan ihania? Varsinkin sellaiset jotka tuovat tullessaan kukkia ja istuvat hetkeksi jutustelemaan. Ystäväni tuoma ruukkunarsissi pääsi keltaiseen Kehrään keskelle pöytää keräämään katseita. Se kun on tähän asti ollut muiden pannujen seurassa hyllyllä keräämässä pölyä. Jotain hyvää siis siinäkin on, ettei minulla ole ollut varaa ostaa käyttökuntoista pannua.

Tämä on ollut hieno viikko! Ukkokulta on viettänyt talvilomaansa remontoimalla makuuhuonettamme. Yhdelle seinälle laitoimme ehkäpä maailman hienointa Pihlgren ja Ritolan tapettia. Tänään saamme kantaa makuuhuoneeseen sängyn ja pääsemme pois olohuoneesta. Näette kuvia sitten kun mööbelit on saatu oikeille paikoilleen.

Siksak-peittoni etenee hitaasti mutta varmasti. Olen edelleen aikataulustani jäljessä mutta ei tässä vielä kiire ole. Teen sitä pikku hiljaa, mutta kovasti seuraava projekti jo polttelee sormiani. Huomenna Molla Mills on Toikassa ja ajattelin mennä käymään siellä. Olisi aika hienoa päästä sanomaan hänelle Moi. Lauantaina on luvassa Retrorehvejä ja pääsen tapaamaan Vaapukkaa ja Rynttyliisaa. Ketähän muita on paikalla? Muutaman viikon vaateongelma ratkesi eilen itsestään, kun löysin kirppikseltä Kaunottaren villamekon. Noin kymmenen selfien ja muun epäonnistuneen poseerauskuvan jälkeen tyydyin kuvaaman mekon makuuhuoneemme uudella lattialla. Eikö olekin ihana!

Tähän loppuun haluan vielä toivotella kaikki uudet lukijat lämpimästi tervetulleeksi blogini pariin. Toivottavasti viihdytte seurassani. 

Ihanaa loppuviikkoa ihan kaikille!





Tämän vuoden kirppuilut









Nyt on kehuttava, että olen ylpeä itsestäni! En ole vieläkään luopunut kirppispöydästäni ja vaikka ole käynyt siivoamassa pöytää kerran tai pari viikossa, en ole kantanut kotiini kaksin käsin lisää tavaraa. Tässä on kaikki, mitä olen ostanut kirppikseltä tämän vuoden puolella! Olen kyllä käynyt melkoista taistelua itseni kanssa, että olen pystynyt jättämään taakseni muutamia aarteita. Vanhat puiset leikkipalikat löytyivät viidellä eurolla ja ihana ruusukuvioinen emalikattila neljällä eurolla, mutta koska en niitä tulenpalavasti tarvinnut, jätin ne ilahduttamaan seuraavaa aarteenmetsästäjää.

Meidän perheessä loppui ruokahuolet siihen päivään kun löysin Otavan vuonna 1962 julkaiseman Emännän keittiökalenterin. Kirjassa on jokaiselle vuoden päivälle lounaat ja päivälliset ja tietysti niihin löytyy myös ohjeet. Kirjan päivät eivät osu tälle kalenterivuodelle, mutta sitä pystyy kyllä noudattamaan hieman soveltaen. Tänään kun on helmikuun toinen maanantain,  kirja ehdottaa tarjoamaan lounaaksi lounaslaatikkoa ja päivälliseksi keitettyjä kalapyöryköitä ja sitruunakastiketta. Jälkiruuaksi olisi sitten ruusunmarjasosetta ja kermavaahtoa. Huomenna syödäänkin lounaaksi purjo munalohkojen kera ja päivälliseksi olisi lanttusurvosta, tirripaistia ja perunoita. Nyt en ole varma, että onko tämä viimeinen lisuke vai jälkiruoka, mutta vesipuolukoita pitäisi nostaa pöytään. Viimeisille sivuille kirjan edellinen omistaja on kirjoittanut omia ohjeitaan. Niihin tutustun, kunhan vain ensin opin lukemaan rouvan käsialaa.

Alimmaisena oleva ruskea kangas on samettihame. Se on ihana tuollainen vähän hippimäinen talvihame. Pussillisesta puuhelmiä minulla oli ostohetkellä joku visio, jota en enää muista. Ehkä keksin niille vielä käyttöä. Viiden euron Nalle-langoista taisin jo jossain välissä kehaistakin ja Instagrammissa esittelin jo viime viikolla uutta vintagehamettani. Eikö olekin ihana? Ostin sen vain tuon kankaan takia. Se on minulle aivan liian suuri, mutta jos hieman kavennan sivusaumoista, se voisi olla sopiva. Laskin sen jo kerran käsistäni, koska se ei ollut ihan parin euron hame, mutta onneksi tulin toisiin ajatuksiin. Kassalla vieressäni oleva rouva ihasteli hametta ja myyjätär osasi kertoa, että se oli pelastettu kaatopaikkakuormasta. Ajatelkaa! Miten uskomaton tuuri että joku on osannut olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja pelastanut hamosen. Minulle on aivan sama, että onko pelastaja tienannut tästä muutaman euron. Tärkeintä on, että sain upean hameen! Kesä ja torikahvila, täältä tullaan!

Onnekas kirppistelijä



Olen aika hyvin pitänyt pääni tämän vuoden puolella enkä ole holtittomasti ostellut kirppiksiltä turhuuksia. En kuitenkaan pystynyt ohittamaan pöytää, jolla minua odotti Finelin matala Domino-kattila, siistissä kunnossa oleva Finelin kulho ja GWS:n peltipurkki. Viikko näiden löytöjen jälkeen samasta pöydästä löytyi villakankainen mekko, joka on kuin tehty minulle. Se on niin paksua kangasta, että sen käyttö taitaa siirtyä syksyyn. Vanhat lasiset kahvipurkit taisivat löytyä parilla eri kerralla. Olen ennen nähnyt vain netissä kuvia punaisista purkeista, joten minun oli ihan pakko ostaa se sinisten seuraksi. Purkit eivät jää meillä tarpeettomaksi, sillä säilytän niissä kuivattuja yrttejä. Aikaisemmin ostamani purnukat ovatkin jo varattu lipstikalle, sitruunamelissalle ja minttuille. Nyt sain samanlaiset ainakin basilikalle ja oreganolle.

Vanhat lehdet ovat aina ihana löytö. Niitä selatessa huomaa helposti, kuinka paljon maailma on muuttunut vuosien saatossa ja kuinka erilaisia ylipäätään lehdet ovat. Tupakkamainoksia täynnä olevat Viikkosanomat ovat vuodelta 1961. Ukkokullan yllätin volkkarin käyttöohjekirjalla vuodelta 1963! Eikö olekin aika nappi löytö! Harmi, ettei se ole tavallisen kuplan, mutta eiköhän tämä limusiinin ja avokuplan kirjanenkin kelpaa. Pelilauta löytyi kierrätyskeskuksesta, mutta siitä puuttuu kaikki muut osat. Pelinappulat ovat ihan helpot tehdä itse, mutta ison pelilaudan lisäksi tässä oli muistaakseni neljä pienempää lautaa ja niitä kaipaisin. Peli löytyi päiväkodistani silloin 80-luvun alkupuolella ja olisi ihanaa päästä pelaamaan sitä poikien kanssa.

Löysin myös tumman vihreän kotelomekon, jonka kuvaaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. En ollut aluksi ihan varma, että onko se oikeasti vanha, mutta mekossa on rautainen piilovetoketju ja kangas tuntuu vanhalta. Googletin jo kirppiksellä valmistajaa ja meinasin jättää mekon sinne, kun sain vastaani lähes samannimisen vaatemerkin, jota löytyy ainakin Zalandosta, Nellystä ja Onlysta. Olisi mukavaa, jos joku osaisi kertoa tuosta Jaqcueline De Young Collectionista jotain. Sen googlettaminen ei nimittäin tehnyt minua yhtään viisaammaksi. Sain jo paikallisen kirppiksen pitäjältä kamman, jolla saan nostettua hiukseni banaaninutturalle. Vielä kun saisin timantit korviini niin olisin kuin ilmetty Audrey Hepburn kotelomekossani. Paljasjalkainen tosin, sillä eihän minulla ole edes mekkoon sopivia korkokenkiä!