Kerinpuita ja muuta mukavaa kirppikseltä

Ensiksi haluan toivottaa uudet lukijat lämpimästi tervetulleeksi tähän pieneen maailmaani ja vanhoille lukijoille sydämellinen virtuaalirutistus. Kiitos kaikista ihanista kommenteista arvontapostauksessa. Niitä on ollut ihanaa ja todella mielenkiintoista lukea. Pyrin poimimaan sieltä ne kysymyksellä varustetut kommentit ja vastailen tässä viikonlopun aikana osaan ja seuraavan postauksen myötä loppuihin. Toivottavasti, ette pahastu, siitä etten ihan kaikkiin kommentteihin tällä kertaa vastaa. 

Käväisin eilen kirppiksellä ja tein ihania löytöjä, joten ihmetelläänkö taas pitkästä aikaa niitä? Löysin alkuperäisessä paketissaan olevia kangasnenäliinoja ja katsokaa nyt, miten sievästi nenäliinat on ennen vanhaan pakattu! Ne ovat niin siististi laskostettu, etten raskinut purkaa niitä edes kuvia varten. Samasta pöydästä löytyi myös lasikiviä vai ovatko nämä helmiä? En oikein tiedä, että mitä varten näitä ostelen, mutta luotan siihen, että teen näistä ja aikaisemmin ostamistani vielä jotain kivaa. Ehdin jo vähän aikaa kytätä tuota ihanaa ruskeaa aluslakanaa ja pakkohan se oli ostaa, kun hinta tippui puoleen. Kuopuksella on jo samalla kuviolla oleva pussilakana, jossa minäkin nukuin pikkutyttönä ja nyt hän sai vielä aluslakanan. Näissä näkee varmasti yhtä ihania unia niin pienet tytöt kuin pojat.

Nyt on myönnettävä, että jouduin ensin googlettaan, että mikä tuon viipperän oikea nimi on. Se on siis kudepuu ja olen kaipaillut tätä jo pitkään, mutta minulla ei ollut harmainta hajua, että mikä sen oikea nimi on. Kaikki löytämäni puut ovat olleet risoja tai ne ovat tuntuneet siltä, että ne hajoavat ensimmäisellä käyttökerralla. Hyrrään laitetaan siis lankavyyhti ja se pyörii samalla, kun vyyhdiltä keritään lankaa. Kuluneen viikon aikana olen kerinyt kymmenisen kiloa matonkuteita ja uskotteko, että tämän avulla olisin selvinnyt urakasta varmasti puolet helpommalla. Ihan varma en ole, että kestääkö tämä ostamani matonkuteiden painoa, mutta langoille tämä ainakin on ihana. Vanhaa ompelutarvikelaatikkoa en tiennyt tarvitsevani, mutta en vain raskinut jättää sitä ostamatta. Siitä puuttuu pari koristepalaa reunoilta, mutta enköhän osaa ne itsekin tehdä.
 

Tästä tulee hieno viikonloppu! Tänään ja huomenna lompsin mummolan vanhojen lakanoiden kanssa värjäyskurssille ja perehdyn värjäyksen saloihin. Olen taas tarttunut koukkuun ja jossain välissä yritän saada viimeiset osat käsityöstäni valmiiksi, niin voin taas pyhänä esitellä sen teille. Uskotteko, että kymmenen päivän virkkausvapaa tuntui tuskallisen pitkältä! Onneksi se on taas ohi ja saan nauttia virkkauksesta uudessa käsityönurkkauksessani. Siitäkin saatte kuulla lisää myöhemmin. Aivan ihanaa viikonloppua! Muistattehan varata herkkuja sunnuntaiaamuksi, jos oven taakse sattuu tupsahtaan pieniä noitia.