Lähiliha ostoksilla

Kävimme muutama viikko takaperin läheisellä maatilalla ensimmäistä kertaa lihaostoksilla. Tilan ”puoti” oli auennut vasta puoli tuntia aikaisemmin kun ajoimme maatilan pihaan. Kiemurteleva jono asiakkaista ulottui jo ulko-oven toiselle puolelle. Näimme lihakarjan paistattelemassa päivää aurinkoisessa pakkassäässä. Vaikka kasvissyöjänä koen välillä mielipahaa katselemalla eläimiä joita kasvatetaan vain ravinnoksemme, minulle jäi hyvä mieli nähdessäni tilan eläimet tyytyväisinä. Mieleeni tuli että monet Itä-Euroopan tai Aasian naudoilla ei ole elinolot yhtä hyvät kuin näillä pohjoisen sisarillaan.

Ostimme koemielessä naudan jauhelihaa, ulkofilettä ja karitsan kyljyksiä. Yllätykseksemme liha ei ollut sen kalliimpaa kuin kaupassa. Naudanlihat olivat jäässä ja karitsakin oli pakattu valmiiksi. Olin hieman pettynyt jäiseen lihaan mutta toisaalta ymmärtääkseni markettienkin liha on monesti käynyt pakastimessa. Ehkä oli kuitenkin ihan reilua myydä liha jäisenä kuin sulattaa se ja uskotella sen olevan tuoretta. Pakastimeenhan sen kotonakin olisin laittanut.

Mieheni paistoi seuraavana päivänä ensimmäiset karitsan kyljyksensä. Hän marinoi kyljykset ensin valkosipuliöljyssä ja pannulla roiski päälle suolaa ja pippuria. Kyljykset olivat maukkaita ja mureita! Mielenkiinnolla odotan, ottaako hän seuraavalla ravintolavierailullamme karitsaa.

Karitsan kyljyksiä tirisemässä pannulla.

Toissa päivänä sulatin jauhelihan. Puolesta jauhelihasta tein pihvejä uunissa pojallemme. Kaupan jauhelihasta tehtyjen pihvien ympärillä on sentin kerros ällöttävää lihanestettä kun taas nyt otin uunista siistit kuivat mutta silti mehevät pihvit. Osan jauhelihasta paistoin makararonilaatikkoa varten pannulla ja jauhelihasta ei juuri lähtenyt nestettä. Olin äärimmäisen yllättynyt! Mahtavaa lihaa!

Mieheni teki "espanjalaisia lihapullia" omasta puolesta kilostaan. Hän maustoi lihapullataikinasta sipulilla, suolalla, mustapippurilla, chilillä, cajun-mausteella ja basilikalla. Mieheni pitää raa’asta lihasta ja maisteli tyytyväisenä taikinaansa. Jouduin ajamaan hänet pois keittiöstä, sillä pelkäsin että hän syö lihapullataikinan ennen aikojaan. Isot lihapullat pyörittelin öljytylle valurautapannulle ja laitoin pannun uuniin. Kun pullat olivat puoliksi kypsyneitä kaadoin pannulle tomaattimurskasta, valkosipulista, suolasta, mustapippurista ja basilikasta tehdyn kastikkeen. Annoin ruuan muhia uunissa kunnes pullat olivat kauniin ruskeita. Ruoka oli äärimmäisen onnistunutta!

"Espanjalaiset lihapullat" juuri ennen tarjoilua.

Naudan ulkofile meillä on vielä avaamattomana pakkasessa ja mietimme kovasti kuinka sen valmistaisimme. Tilamyynti järjestetään kerran kuussa kyseisellä lihatilalla ja aiomme jatkossakin hakea lihamme suoraan heiltä. Ensimmäisen kerran tiesimme missä lautasella lepäävä liha oli elinpäivänsä viettänyt, missä se oli teurastettu ja missä se oli pakattu.