Isoäidinneliöitä

Mä en ole varma mihin joudun näiden mun lankojen kanssa? Siivosin vaatehuonetta ja sain taas yhden pussillisen villalankoja vastaani. Viikko sitten löysin kirpulta 12 eurolla 20 kerää puuvillalankaa. Nehän olivat niin halpoja että mun oli pakko ostaa ne. Varmaankin kaksi vuotta sitten raahasin 100 euron langat kotiin kun halusin kutoa itselleni neuletakin. Langat koristavat edelleen vaatehuoneeni hyllyä. Ne eivät paljoa lämmitä jos vain lepäävät laatikoissa.

Vaikka langat tuntuvat vain seisovan kaapeissani, mä kudon ja eteenkin virkkaan jonkun verran. Mä en voinut sietää koulussa virkkausta mut oon aikuisiällä hurahtanut siihen pahemman kerran. Löysin aikoinaan kirpulta 70-luvulla tehdyn Virkkauskirjan josta on ollut paljon apua. Jos ikinä törmäät kirjaan jossain kirpulla, mä suosittelen ostamaan! Kirjassa on ohjeet ihan perusvirkkausmalleihin ja jos itsellä loppuu ideat kesken, Internetin ihmeellinen maailma tarjoaa kyllä vinkkejä!

Mä oon saanut myös pari isoäidinneliöistä koottua vilttiä tehtyä. Tosin molemmat viltit ovat kooltaan pienen pojan vilttejä. Mulla ei ole vielä riittänyt inspiraatiota tehdä isoa. Ylhäällä olevassa kuvassa kirjan alla on toinen vilteistä jonka virkkasin pojalle vaunuihin. Se on tehty Novitan Polku-lanngasta. Liukuvärjätystä langasta on tosi helppo tehdä vilttejä kun ei tarvitse murehtia lankojen päättelystä.

Kävin mieheni kanssa muutama vuosi sitten Amsterdamissa. Aamiaispaikkaa etsiessämme löysimme kahvilan jonka terassi suurin piirtein huusi meidät luokseen. Eikö olekin viehättävä?

Amsterdam oli aivan ihana kaupunki. Luultavimmin mun lemppari matkakohde. Monen vuoden ajan toivoin pääseväni sinne ja pääsiäisenä 2011 matkustimme sinne. Juoksemme normaalisti lomamme ajan nähtävyydeltä toiselle mutta Amsterdamissa keskityimme vain lomailuun. Kävelimme pitkin kanavan rantoja ja pysähdyimme pieniin kahviloihin tai ravintoloihin välillä. Ihmisten avoimuus ja ystävällisyys teki muhun suuren vaikutuksen. Haluaisin sinne vielä uudestaan. Ehkä vielä joskus pääsenkin!