Odotin viime viikon postipoikaa kuin pienenä tyttönä joulupukkia.
Mulle vihjattiin netissä myynnissä olevasta kahvipurkista jota olen kaivannut jo
pidemmän aikaa. Sydän pamppaillen maksoin ostokseni ventovieraalle ihmiselle
ventovieraalla nettiostospalstalla ja jännitin, millainen myyjä kohdalleni osui.
Olen kuullut ikäviä tarinoita nettikauppiaista jotka ovat rahat saatuaan
kadonneet savuna ilmaan. Tällä viikolla Aamulehdessä oli juttua 21-vuotiaasta
nuoresta miehestä joka oli huijannut 72.000 euroa netin myyntipalstoilla.
Minulla kävi tuuri! Ostokseni kotiutui ja kahvipurkkini oli vielä
paremmassa kunnossa kuin mihin olin varautunut. Minulle on pari kertaa käynyt
niin ettei netistä tehty ostokseni ole vastannut odotuksia. Tuote on
huonommassa kunnossa kuin myyjä on antanut ymmärtää tai se on pakattu niin
hentoisesti, ettei se ole selvinnyt ”hengissä” Itellan käsittelyssä. Varsinkin
kun puhutaan ihan oikeasti vanhoista tavaroista, niiden kunto olisi mukava
päästä toteamaan paikan päällä ennen varsinaista ostopäätöstä. Aina se ei
kuitenkaan ole mahdollista. En usko että olisin pitkiin aikoihin saanut hyllyni
reunaa koristamaan SOK:n Johanna kahvipurkkia. Mistähän johtuu että purkki on
minulle niin mieleinen?
Olemme menossa lauantaina taas syömään. Meidän piti pistää
elämä risaiseksi ja mennä kokeilemaan Ravintola Näsinneulaa. Joudumme kuitenkin
odottamaan että ravintolan ruokalista vaihtuu, sillä heidän tämän hetkinen
listansa ei houkutellut. Mieheni kollega vihjasi Ravinteli Berthasta. Yritin
tehdä sinne pöytävarauksen eilen mutta ravintola on jo lauantaina täynnä! Kuulostaa
hyvälle tulevan kannalta. Meidän on ehdottomasti päästävä käymään kyseisessä
ravintolassa ja mielellään mahdollisimman pian.
Päädyimme kokeilemaan Hallituskadulla sijaitsevaa Ravintola
Franklya. Ravintola on sekä minulle että miehelleni entuudestaan tuntematon.
Emme muista että kukaan ystävistämmekään olisi käynyt siellä ennen.
Jännityksellä siis odotamme mitä tuleman tuo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti