perjantai 15. helmikuuta 2013

Kevättä rinnassa!



Oletteko huomanneet että aamulla on valoisaa jo ennen kahdeksaa? Illalla voi mennä ulos vielä viiden aikaan eikä tarvitse pelätä että eksyy pimeyteen. Linnut laulavat. Aurinko lämmittää säteillään ihan erilailla kuin kuukausi takaperin. Kuljemme kohti kesää. Ei mene kauaakaan kun ensimmäiset leskenlehdet ilmestyvät tienvarsille. Viiden kuukauden päästä voi jo katsella ensimmäisiä kanttarelleja metsästä. Ei ole parempaa kesäherkkua kuin uudet perunat ja kanttarellikastike. Paitsi ehkä tuoreet mansikat ja kermavaahto, tai tuoreet vadelmat suoraan puskasta napsittuna tai tai... Kesä on täynnä herkkuja!

Mä käyn itse keräämässä sienet. Aluksi turvauduimme vanhempieni sienisaaliisiin mutta pikku hiljaa opin löytämään itse omat sienemme. Ei ole olemassa mitään niin ihanaa kuin metsä. Nautin sen rauhallisuudesta. Metsässä haluan olla yksin. Jos satun näkemään muita ihmisiä, juoksen nopeasti toiseen suuntaan. Kuuntelen kuinka tuuli kuiskii puissa. Imen keuhkot täyteen raitista ilmaa. Lataan itseni täyteen metsän antamaa energiaa ja palaan metsästä seesteisessä mielentilassa. Käyn talvisinkin metsässä lähes joka päivä, mutta talvisin metsällä ei ole sellaista vaikutusta kuin kesäisin.

Mulla on mieheni kanssa huomiseksi pöytävaraus Tampereelle Saludiin. Mä odotan kuin kuuta nousevaa että pääsen herkuttelemaan. Meidän alkuperäinen sopimus oli että käymme vain sellaisissa ravintoloissa ruokailemassa joissa emme ole ikinä ennen käyneet. Huomattuamme kuitenkin Saludin vaihtaneen ruokalistaa, halusimme molemmat päästä testaamaan sitä. Salud on tähän asti ollut meidän lempiravintolamme. Odotukset ovat jälleen korkealla! Aion syödä itseni huomenna niin täyteen herkkuja että mieheni joutuu kantamaan mut autoon!


Kesä, se tulee vielä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti