tiistai 18. helmikuuta 2014

Soiva peli

Vilkuilen jo malttamattomana kalenteria. Ei mene kauaa kun saan kylvää ensimmäiset siemenet. Vuosi sitten ostin Kekkilän hirvittävän hintaisen taimihyllykön (lue juttu tästä) taimipurnukoilleni. Se on talvehtinut kellarissamme ja nyt on taas aika kaivaa se esiin.

Viime keväänä se oli kulmahuoneessamme, joka nykyään on poikamme leikkihuone. En uskalla laittaa heppoista telinettä vilkkaan 2-vuotiaan kanssa samaan huoneeseen, joten meidän oli keksittävä uusi paikka hyllykölle. Vaihtoehdot olivat vähissä, koska sen on oltava eteläisen ikkunan edessä. Olohuonetta emme edes harkinneet, joten kirjastohuoneemme toimii tänä keväänä taimikasvattamona.

Nostimme huoneeseen vanhan levysoittimen taimipöydäksi. Soitin toimii, mutta siitä on neula katkennut. Se on itse asiassa ollut poikki yli kolmekymmentä vuotta. Äitini on saanut soittimen mukaansa lapsuudenkodistaan lähtiessään maailmalle ja kolmekymmentä vuotta soitin on odottanut äitini ompeluhuoneessa, että se pääsee taas koristamaan jonkun kotia. Heti kun saan metsästettyä siihen uuden neulan, kaivan vanhat lp:ni naftaliinista.


Aluksi levysoitin oli pienestä pojastamme niin ihmeellinen, ettei hän yksinkertaisesti pystynyt pitämään pieniä sormiaan siitä erossa. Luukkua oli ihana aukoa ja nappeja oli sitäkin ihanampi painella. Ei mennyt kauaakaan kun hän kyllästyi soittimeen.

Nyt kun levysoitin on unohtunut, voimme kohta ottaa seuraavan askeleen ja tuoda hyllykön sen päälle. Muutaman viikon kylmäharjoittelun jälkeen nuori miehen alkumme luultavimmin kyllästyy siihenkin ja uskallan huoletta laittaa hyllykköön taimipurkit. Lasten myötä taimikasvatuksesta on tullut yllättävän haastavaa.


Pari viikkoa sitten löysin kirpputorilta kahdella eurolla "uuden" viltin sohvamme peitoksi. Sohvan puuvillakangas ei ole kestänyt koiriemme kynsiä vaan on mennyt paikka paikoin rikki. En raaskisi ihan vielä verhoiluttaa kalusteita uusiksi, vaan peitän rikkoutuneita kohtia vilteillä. Mielestäni kirjastohuoneemme on nyt entistäkin sievempi. Sohvapöytää se ehkä hieman kaipaa. Kunhan poikamme hieman rauhoittuvat, voimme nostaa sen takaisin huoneeseen.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti