maanantai 15. lokakuuta 2012

Syksy on täällä!

Ihana syksy! Ihana ruska! Luonto on kauneimmillaan syksyisin. Ilma on raikas. Mä olen yrittänyt ottaa tästä syksystä kaiken irti. Olen haistellut ja maistellut sitä. Olen tuntenut sen viileänä tuulena poskillani. Kuunnellut kuinka se kuiskii puiden latvoissa. Ja tietysti, olen halunnut nähdä sen koko väriloistossaan. Syksy on vuoden parasta aikaa!

En tiedä onko muina syksyinä luonto ollut näin upea. Aina ennen olen juossut työkiireiden vuoksi pysähtymättä kertaakaan nauttimaan siitä. Vettä on satanut tänä syksyn enemmän kuin muina vuosina. Sisällä on ihana istua ja katsella kuinka sade hakkaa lasiin. Sytyttää kynttilä ja nauttia sen luomasta tunnelmasta. Ja vihdoin kun aurinko tulee pilviverhojen takaa esiin, koko luonto syttyy kuin tuleen.

Postipoika toi mulle aarteen. Kauan odotettu Finelin Auringonkukka kotiutui pari päivää sitten. Liikutuin pannuvanhuksesta niin paljon että kyyneleet nousivat silmiini avatessani paketin. Halusin ikuistaa pannuni syksyn väreissä ja sain varmasti kylähullun maineen kun raapotin pannua pitkin kyliä. Täydellisen kuvauspaikan etsiminen vei aikansa mutta viimein se löytyi lasten leikkikentän aidan päältä.

Saattaa olla että mielenterveyttäni epäiltiin jo viime kesänä kun kuljetin kuplavolkkarissani kirsikkapuuta. Olen vahvasti sitä mieltä että se mikä ei kuplaan mahdu, sitä ei yksinkertaisesti tarvitse. Syksyssä ei ole mitään muuta vikaa kuin että se tarkoittaa kuplalla ajokauden päättymistä. Nuorena ajelin kuplalla ympäri vuoden. Ikää kertyessä sitä tulee vain mukavuudenhaluisemmaksi ja kupla joutaa talvilomalle jo syksyn sateilla.

Syksyisin iskee yllättäen lukuinto. En tiedä mistä se johtuu. Tällä hetkellä kirjanhyllyni kirjat suurin piirtein huutelevat tarttumaan niihin. Onneksi mulla on monta Pattersonia sateisten iltojen ratoksi. Syksyisin vaihtuu myös kahvi teehen, valkoviini punaviiniin ja ruuista tulee raskaampia. Elimistöni luultavimmin vihjailee että olen sukua karhuille ja minun olisi syytä etsiä oma koloni ja käydä talviunille.

Säätiedotuksessa luvattiin tälle viikolle räntää. Se tarkoittaa että syksy vaihtuu talveen. Mä odotan ensilunta. En itseni takia vaan lapseni. Haluan nähdä pienen ihmisen ilmeet ja onnen kun hän näkee lumen. Muistatko itse millaista oli lapsena kun ensilumi satoi maahan? Miltä näyttivät ensimmäiset lumiukot täynnä ruohoa ja oksia? Muistatko sen hartaan toiveen ettei ensilumi tänä vuonna sulaisikaan pois?


Finelin Auringonkukka aidan päällä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti