Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vinkit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vinkit. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. lokakuuta 2021

PARI SANAA PINGOITTAMISESTA JA OHJEET ITSE TEHTYYN PINGOITUSALUSTAAN

 



Pingottaminen on työvaiheista viimeinen mutta ei tosiaan vähäisin! Pingottamalla työ oikenee ja se saa oikean muotonsa. Silmukat asettuvat oikeille kohdille, jos ne ovat työtä tehdessä hieman eksyneet omilta paikoiltaan. Hyvin tehty pingoitus ei näy muuna kuin siistinä kädenjälkenä. Sen ei kuulu repiä työtä muodottomaksi eikä venyttää silmukoita. 

 

Pingoitan kaikki työni pipoja, tumppuja ja sukkia lukuunottamatta, jotka höyrytän silitysraudalla. Pidän rautaa ilmassa työn päällä ja annan kuuman höyryn suoristaa työt. Kaikki liinat, töiden palat ja jopa paidat pingoitan ison pingoitusalustan päällä. Jos iso työ ei mahdu alustalle kokonaan, sen voi pingoittaa myös osissa esim. paidasta hihan kerralla. 

 

Pingoitustapoja on monia. Itse laitan työn pingoitusalustalle aina kuivana, kiinnitän sen nuppineuloilla alustaan ja vasta sen jälkeen kostutan suihkepullolla. Suosittelen tarkistaan pingoitusneulat ennen työhön ryhtymistä. Olen yhden työn pilannut ruosteisilla neuloilla ja se harmitti valtavasti. Nuppineuloja laittaessa on syytä myös tarkista, ettet vahingossa naarmuta pöytää läpi tulevilla nuppineuloilla tai työnnä niitä reisiisi, kun pidät alustaa sylissä. Olen molemmat kokeillut ja uskoin kerrasta, ettei se kannata.


 

Olen nyt muutaman kerran törmännyt sosiaalisessa mediassa kysymykseen, että mistä saa ostettua pingoitusalustoja. Olen itse ostanut lasten lattiapalapelin kirpikseltä parilla eurolla isoksi pingoitusalustaksi, mutta ennen sitä olen monta vuotta pingottanut itse tehtyjen pingoitusalustojen päällä. Sen tekeminen käy nopsaa eikä siihen tarvita paljoa materiaalia: pahvia, kontaktimuovia ja ruutupaperia. Jos sinulta ei löydy kontaktimuovia, myös kirkas pakkausteippi käy tähän.


Opetan Valkeakoski-opistossa virkkausta ja olemme tutustuneet kursseilla erilaisiin viimeistelytapoihin. Olen tehnyt kursseja varten pienen pingoituslaustan mallikappaleeksi, johon olen piirtänyt apuviivat helpottamaan muotoilua. Olen itselleni tehnyt vastaavanlaisia, mutta isompia ja kun ne ovat palvelleet itsensä loppuun, olen kierrättänyt ne ja tehnyt uuden alustan. 


 

NÄIN TEET ITSE PINGOTUSALUSTAN:

  1. Ota kaksi samankokoista paksua pahvinpalaa. Pahvilaatikon sivuosat käyvät tähän hyvin.
  2. Laita ne vastakkain ja liimaa päällimmäiseksi ruutupaperi tai valkoinen kopiopaperi.
  3. Leikkaa kontaktimuovista pahvia reilusti isompi pala ja liimaa se paperin ja pahvien päälle siten, että käännät ylimääräiset muovit pahvien alle. Leikkaa kulmista suikaleet pois, niin saat taiteltua muovin siististi.


VINKKI! Kun käytät ruutupaperia, ruudukko on apunasi reunoja suoristaessa. Pyöreiden töiden pingotus helpottuu huomattavasti, kun käytät paperia, johon olet piirtänyt harpilla ympyrät.

 

VINKKINI PINGOITTAMISEEN:

  • Ennen pingotusta, tarkista, ettei alusta ole pölyssä tai esim. tärkkäyssokerissa.
  • Tarkista pingotusneulat, etteivät ne ole ruosteessa.
  • Ole tarkkana pingottaessa, ettet pingota liian tiukasti. Työn ei pidä venyä.
  • Tarkista, että työsi on oikean muotoinen. Reunat ovat suorat, kulmat 90 astetta ja ympyrä pyöreä. Pienet epätasaisuudet näkyvät valmiissa työssä ja pistävät pitkään silmään.
  • Älä säästele neuloissa. Käytä ennemmin liikaa kuin liian vähän.
  • Kostuta huolella ja joka puolelta.
  • Varo ettet naarmuta nuppineuloilla pöytää tai työnnä neuloja reiteesi pingotusta tehdessä, jos alusta on ohut.
  • Ole kärsivällinen! Älä ota työtä kosteana vaan anna sen kuivua rauhassa.

 

 


perjantai 10. marraskuuta 2017

VÄRIYHDISTELMÄT JOILLA ET VOI EPÄONNISTUA


"Kun pidän luentoa, hyväksyn että ihmiset katsovat kelloaan, mutta en voi sietää sitä, jos he nostavat sen korvalleen kuullakseen, onko se pysähtynyt."
- Marcel Achard 




Tämän postauksen otsikko lupaa paljon ja olin kahden vaiheilla, että uskallanko vielä lähteä kirjoittamaan aiheesta. Ajattelin kuitenkin, että oppimistani tiedoista ja taidoista voisit saada apua ja pääsisit nauttimaan käsitöiden tekemisestä uudella tavalla. Värit vaikuttavat käsityön alkunäköön valtavasti ja olen itse tuskaillut monet kerrat värien kanssa, kun en ole osannut päättää, että mitkä valitsisin. Käsitöitä tekemällä ja kokeilemalla erilaisia yhdistelmiä värisilmä väkisinkin kehittyy ja viimeistään kokemuksen kautta oppii näkemään, että mitkä värit sopivat keskenään. On kuitenkin olemassa oikotie onneen ja tämän ohjeen avulla voit melko huoletta yhdistellä värejä ja luoda harmonisia väriyhdistelmiä siinä epäonnistumatta. Valitettavasti tässä on varjopuolena se, että mielestäni en ole enää niin luova värivalinnoissani, sillä turvaudun tähän turhankin helposti.
 

Rakastan värejä ja haluan käyttää niitä mahdollisimman paljon. Koska en ole saanut mitään alan koulutusta, olen yrittänyt oppia käyttämään värejä katselemalla muiden töitä ja yrittänyt näin selvittää, että onko värien yhdistämisessä jotain säännönmukaisuutta, mitkä sopivat yhteen ja mitkä ei. Yhtenä päivänä eräitä villasukkia katsellessa mietin, että mistä johtuu, että sukissa käytetyt oranssi, punainen ja violetti sopivat niin hyvin yhteen. Silloin oivalsin, että vastaus minua askarruttaneeseen kysymykseen varmoista värivalinnoista onkin ollut koko ajan nenäni edessä. Se on se pirskatin väriympyrä! Vahvistuksen tähän sain viime keväänä löytäessäni autiotalosta värikiekon, jonka avulla pystyi tekemään harmonisia väriyhdistelmiä. Tämä on varmasti monelle itsestään selvä asia, mutta minä en tätä aikaisemmin tiennyt ja voin vaikka vannoa, etten ole ainoa.


VÄRIYMPYRÄ




 
Muistat varmasti kouluajoilta väriympyrän, jossa on päävärit: keltainen, sininen ja punainen sekä niiden väleissä olevat välivärit: vihreä, violetti ja oranssi. Värit, jotka ovat vierekkäin väriympyrässä sopivat automaattisesti keskenään eli käyttämällä värejä tutussa ja turvallisessa sateenkaaren kirjossa eli sininen, violetti, punainen, oranssi, keltainen ja vihreä, et voi epäonnistua. Jos et kuitenkaan halua käyttää koko väriympyrän kirjoa, niin valitse vaikka kolme vierekkäin olevaa väriä, esim. punainen, violetti ja sininen tai keltainen, oranssi ja punainen. 


Kuulostaako tylsältä? Ei suinkaan! Värejä ja sävyjähän on valtavasti. Onnistuakseni sinun ei tarvitse käyttää perusvärejä vaan valitse niiden eri sävyjä, esimerkiksi turkoosia, limenvihreää ja sitruunan keltaista, joka on yksi tämän hetkisistä lemppareistani! Tai yhdistä seuraavan kerran sukkiin pinkkiä, lilaa ja turkoosia. Kaikista parasta tässä on se, että samat säännöt pätevät niin maanläheisten kuin pastillisävyjen suhteen. Oli se väri tai sen sävy mikä tahansa, niin se takuu varmasti sopii yhteen vierustoverinsa kanssa. Vaikka itse pidän tummista ja vaaleista sävyistä keskenään, niin olisin tarkka ja kiinnittäisin huomiota siinä, etten käyttäisi esim. meleerattuja tai maanläheisiä sävyjä ja karkkisävyjä, mutta eihän sitä koskaan tiedä, miten spektaakkelimaisia väriyhdistelmiä näin syntyy. Kaikki selviää vain kokeilemalla.
 


    

LUOTA ITSEESI


Vaikka sanon, että käyttämällä väriympyrässä vierekkäin olevia värejä, onnistut varmasti niin älä unohda sitä, että meillä jokaisella on oikeus omiin värimieltymyksiin ja myös värien käytössä on jokaisella omat makunsa. Kaikesta ei tarvitse pitää. Esimerkiksi puhdassininen ja perusvihreä sopivat varmasti keskenään, mutta tiedätkö, että minä en pidä niistä yhdessä - en ainakaan nyt. Kaapissani on käsinkudottu laukkukangas, jota en halua käyttää, kun kudoin sen juuri tuota väriyhdistelmää käyttäen. Tästä lähtien muistan, että pidän pääni kylmänä väriyhdistelmien kanssa. Jos en pidä jostain, en käytä sitä, vaikka tiedän, että värit näyttävät yhdessä hyvältä.
    

TUMMIA JA VAALEITA SÄVYJÄ





Toinen helppo tapa onnistua väriyhdistelyssä on sama, josta kerroinkin jo viimeksi väreistä puhuessani. Se on niinkin yksinkertainen kuin että voit käyttää työssäsi samaa sävyä, mutta sen eri tummuusasteita. Esimerkiksi virkatessa Molla Millsin tyynyn ja käsilaukun viime kesänä käytin tätä tekniikkaa töissäni. Mollan tyynyssä on vaaleanpunaisen ja käsilaukussa persikan sävyjä. Tämä on hyvin helppo ja yksinkertainen tapa, mutta harmikseni lankojen, joissa on esim. useita eri turkoosin valoisuuksia ei löydy niin helposti. Onneksi niitä kuitenkin on kuten esim. Dropsin Paris ja maailmalla virkkaajien suosiossa olevassa Sheepjesin Catonassa on todella herkullinen värikartta. Lisäksi Paintbox Yarnsin Cotton DK:ssa on 56 sävyä, mutta en ole ihan varma, että myydäänkö Paintboxia Suomessa.
  

Toivon, että näistä vinkeistä oli apua ja saat hieman lisää varmuutta värisommitteluun. Väreillä leikki on ihanaa ja siinä kyllä harjaantuu, kun vain tekee. Nyt kun olen paljastanut salaisuuteni, niin voit katsoa Kalevala Cal -peittonia uusin silmin. Mitä värejä sinä näet?


torstai 25. toukokuuta 2017

NÄIN TEET HUOLETTOMAN NUTTURAN VIRKKUUKOUKULLA - VIDEO

  "Ihmisen aivot alkavat toimia syntymähetkellä eivätkä pysähdy ennenkuin on noustava pitämään julkinen puhe."
    - Sir George Jessel
   

Olen mestari hiuslenkkien hukkaamisessa, mutta virkkuukoukut pysyvät huomattavasti paremmin tallessa. Hiukseni ovat usein nutturalla ihan vain sen takia, että virkkuukoukku on ainoa jolla saan sipaistua ne nopeasti kiinni. Koukulla kiinni oleva nuttura pysyy paikoillaan yllättävän hyvin, mutta tässä on yksi huono puoli. Jos satut kiepauttamaan hiuksesi kiinni koukulla jota käytät, saatat joutua etsimään sitä hetken ennen kuin löydät sen, kun sinun pitäisi alkaa virkata. Minä käytänkin nutturan tekoon yleensä bambukoukkua, jonka päästä on lohjennut sen verran iso pala, etten enää sitä hiomalla ole saanut kuntoon. Tietysti koukun sijaan nutturan saa tehtyä myös puikolla, kynällä tai millä tahansa tikulla.

Mielestäni virkkuukoukkunuttura on niin hauska ja huoleton tapa pitää kutrit ojennuksessa, että näytän sinullekin kuinka tämä onnistuu. En olisi osannut tehdä ohjetta pelkillä kuvilla, joten pakkohan tätä varten oli tehdä video. Olen pakoillut videoilla esiintymistä parhaani mukaan ja vannonut, etten lähde mukaan tubetukseen, mutta tässä sitä nyt ollaan. En alkanut tähän hätään opetella videon leikkaamista, joten kuvasimme videon kerralla ja varmasti sanomattakin selvää, etten tästä ihan ensimmäisellä yrittämällä selvinnyt. Ukkokulta meinasi jo sanoa itsensä irti kuvaajan roolista, kun uusintaa tuli uusinnan perään, kun milloin sekoilin sanoissa, purskahtelin neuruun tai pikkuväki tuli toimittamaan asioitaan. Mutta nyt kun kaikki on onnellisesti purkissa, niin ehkä voin tehdä joskus toisenkin videon. Riippuen tietysti siitä, että saanko tämän jälkeen houkuteltua ukkokullan kuvaamaan. Mukavaa helatorstai-iltaa! Tavataan taas muutaman päivän päästä!
   



torstai 4. toukokuuta 2017

Näin korjaat virkatun työn

"Mutta kyllä äiti tietää miten kaiken voi pelastaa." 
(Muumipeikko ja pyrstötähti)



  
Perheen pienin pääsi käsiksi saksiini, eikä hän tietenkään tyytynyt leikkaamaan paperia vaan sitä ihanaa Molla Millsin tyynynliinaa, jota virkkaan jo kolmatta viikkoa. Olen yleensä todella tarkka, mihin jätän käsityöni ja eteenkin sen kanssa, missä säilytän saksiani, mutta viime viikonloppuna ajatuksissani jätin korin olohuoneen pöydälle ja kun tulin takaisin vastassa odotti saksittu tyynynliina. Onneksi Dropsin Safran -lanka on virkattuna sen verran paksua, ettei pieni mies ehtinyt leikata kuin kaksi ensimmäistä kerrosta työstäni, mutta olihan niissäkin tarpeeksi. Varsinkin kun ne oli ne työn ensimmäiset kerrokset eikä viimeiset.

Laitoin maalarin teipin saksitun kohdan päälle, ettei se purkaannu ja sain rauhassa miettiä, mitä teen työlleni. Olin virkannut tyynynliinaa jo niin pitkään, että purkamisen työnsin mielestäni heti. Kuten aina ennenkin parhaat ideat tulevat yöunien aikana, joten seuraavana aamuna kun heräsin, tiesin miten korjaan tuon. Kirjoitin sinullekin ohjeen, jotta voit pelastaa työsi, jos sille sattuu käymään yhtä kurjasti. Jos tiedät lisää vinkkejä aiheesta, niin kuulen ne mielelläni. En todellakaan tiedä, miten virkkaus kuuluisi korjata, mutta näin minä sen tein.

Huom! Olen virkannut työtäni pyörövirkkauksena ja virkkaan aina yhteen suuntaan. Jos olet tehnyt omaasi tasona, niin muista noudattaa virkkaussuuntaa eli käännä myös korjatessa työ.

Vinkki! Koska ahtaassa välissä virkkaaminen oli vähän kinkkistä, niin ainakin itse sain siistimmän käsialan, kun virkkasin pienemmällä koukulla, mitä normaalisti olen virkannut työtä. Jos virkkaat yksipuolista työtä. Yritä tehdä korjauksessa tehtävät piilosilmukat ja ketjusilmukat nurjalle puolelle. Työstäsi tulee näin siistimpi.




1. Ota ensin varovaisesti pois teippi, jolla olet suojannut työsi. Itse en huomannut ensin kostuttaa teippiä, mutta se lähtee varmasti niin siistimmin irti. Poimi ensimmäisen ehjän kerroksen silmukoiden pohjalenkit koukulle tai neulalle. Itselläni on tuossa kakkosen bambukoukku ja se on ehkä hieman liian järeä tähän tarkoitukseen (katso kuva yllä).
  



2. Pura varovaisesti pois rikkoutuneet ja muutama silmukka niiden ympäriltä, jotta pystyt päättelemään langat. Laita neulat, silmukkamerkit, klemmarit tai hakaneula silmukoihin, ettei ne karkaa ja työ ala purkautua (katso kuva yllä). 
  



3. Aloita korjaaminen alimmasta rikkoutuneesta kerroksesta. Ota lankaa ja poimi koukulle työn viimeinen silmukka ennen rikkoa. Korjaa kerros virkkaamalla ja yhdistä se piilosilmukalla työn ensimmäiseen ehjään silmukkaan. Tee ketjusilmukka, katkaise lanka ja vedä se silmukan läpi.

Minulla oli korjattavana työn ihan ensimmäinen kerros, joka on tehty ketjusilmukoilla eli aluksi virkkasin ketjusilmukoita (katso kuva yllä).
 




5. Ota lankaa ja poimi koukulle seuraavasta kerroksesta viimeinen ehjä silmukka. Virkkaa puretut silmukat normaalisti ja yhdistä korjauspätkä työhösi piilosilmukalla. Tee ketjusilmukka, katkaise lanka ja vedä se silmukan läpi (katso kuva yllä). Toista tätä vaihetta niin monta kertaa, että olet viimeisessä kerroksessa. 





6. Olet nyt korjannut kaikki muut paitsi sen ihan viimeisen kerroksen ja sinun pitää yhdistää korjaamasi pätkä työhön, ettei siihen jää rakoa. Sujauta koukku silmukkaan ja virkkaa silmukka normaalisti. Ota koukku pois silmukasta, työnnä se vasemmalta varovaisesti viimeisen ehjän kerroksen silmukan kahden pohjalangan läpi ja ota silmukka koukulle. Vedä silmukka pohjalankojen läpi. Sujauta koukku silmukkaan ja virkkaa taas silmukka (tässä tapauksessa pylväs). Toista nin monta kertaa, että olet taas virkannut aukon umpeen. Yhdistä piilosilmukalla, tee ketjusilmukka, katkaise lanka ja vedä se silmukasta läpi. 
  


 
7. Päättele langat huolellisesti, ettei työ ala purkautua. Lankojen määrä viimeisessä vaiheessa oli jo aika huima, mutta en uskaltanut päätellä niitä, koska pelkäsin, että joudun tekemään työn uudestaan.


Mielestäni sain ihan siististi korjattua työn, eikä minua harmita se, että kerrankin jätin purkamatta. Tarkkasilmäinen ehkä huomaa, että jotain tässä on nyt tapahtunut. Luotan kuitenkin siihen, ettei kukaan tule katselemaan tyynyjäni viiden sentin päästä. Yritän aina lohduttautua, että kaikella on tarkoitus, mutta nyt oli uskoni koetuksella. Ilmeisesti minun oli nyt tarkoitus oppia korjaamaan rikkoumia. Näin jälkikäteen olen äärimmäisen kiitollinen siitä, ettei pieni saksinut itseään, vaikka juuri sillä hetkellä, kun katsoin rikottua työtäni se ei ollut mielessä.
  
Ihanaa ja aurinkoista loppuviikkoa sinulle. Yritän palata vielä viikonloppuna. Tyhjennämme juuri mummolaa ja minulla on vähän tavaroita arkistoitana. Haluaisin säästää kaiken, mutta tiedäthän sen, ettei se ole mahdollista.